Osuvuutta, huumoria ja vahvoja mielipiteitä – Millainen on hyvä sosiaalialan twiitti?

Minulta kysyttiin, millainen on hyvä sosiaalialan twiitti.

Jäin miettimään. Kirsi Matson-Mäkelä ja Tuija Aalto ovat blogeissaan kertoneet, että hyvä kuva, oivaltavat tekstit, aihetunnisteet, keskusteleminen muiden kanssa, rentous ja persoonallisuus ovat Twitterissä valttia.

Mutta miten taipuvat Twitterin aiheiksi sosiaalialan näkökulmat? Nuo aiheet, joita perinteisessä journalismissa lempeästi painetaan kategoriaan ”human interest”? Tai ne, jotka leimataan kyynissävyisesti vahingoniloiseksi tirkistelyksi eli sosiaalipornoksi.

Meillä sosiaalialan ammattilaisilla on syytä iloita viestintäalan murroksesta, joka on antanut kaikille viestimisen mahdollisuuden sekä vapauden valita asiat, joita julkisuuteen tuo. Nyt myös niistä asioista, jotka aiemmin eivät ylittäneet uutiskynnystä tai joita pidettiin noloina tai vähemmän tärkeinä, voidaan puhua vapaammin, sosiaalialan omaa näkökulmaa esiin tuoden.

Siispä tartuin analyysiin sosiaalialan twitterkeskustelusta odottavin mielin. Kävi ilmi, että kyllähän ihmiset keskustelevat työllistämispalveluista, ikäihmisten elämänlaadusta ja turvakotien riittävyydestä siinä missä Särkänniemen delfiineistä ja Saara Aallon XFactor-menestyksestäkin.

Viraalipilvi löytyy esimerkiksi Twitteristä aihetunnisteella #viraalipilvi.
Se kertoo kunakin päivänä tai ajanjaksona pinnalla olevista keskustelunaiheista.

Keräsin pienen aineiston, yhteensä noin 30 twiittiä, joista lähes kaikki on julkaistu elokuun loppupuolella 2016. Aiheet liittyvät esteettömyyteen, väestön ikääntymiseen ja ikääntyneiden palveluihin, lasten hyvinvointiin, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen, maahanmuuttoon ja laajasti perhe- ja hyvinvointipalveluihin. Valitsemani tweetit saivat vähintään jonkin verran retweettauksia ja tykkäyksiä – joitakin niistä voi nimittää menestyksiksikin.

Aineistostani kävi ilmi, että jos twiittaja toivoo näkemystensä leviävän mahdollisimman laajalle, on syytä hankkia laaja seuraajakunta. Ja senhän saa keskustelemalla, olemalla aktiivinen ja sosiaalinen.

Kaikki analyysijoukossani olevat twiitit kommentoivat ajankohtaisia asioita oivaltavasti.

Jaottelin ne seitsemään ryhmään: visuaalis-nokkeliin, tunteisiin ja eettisyyteen vetoaviin, kantaaottaviin, heikompiosaisten puolesta puhuviin, osallistaviin sekä uutisointiin yhteiskunnasta ja omasta toiminnasta. Esimerkit valottakoot twiittausten tapoja tarkemmin.

Nokkelat kuvien käyttäjät

Kunnanjohtaja Pyhärannan kunnassa (48 seuraajaa) osoittaa pilke silmäkulmassa, että kauniista puheista huolimatta keskustelu suunnittelupalavereissa etenee usein hallintokeskeisellä tavalla.

Rakennusvirasto (15 100 seuraajaa) toimii suunnannäyttäjänä sosiaalialankin virastoviestinnälle. Vaikka puhe olisi esteettömyydestä, ei aina tarvitse olla vakava. Rakennusviraston lakoninen Twitter-motto on ”jos loukkaannuit, ymmärsit väärin”.

Tunteisiin vetoamalla kohti parempaa maailmaa

Unicef (5,6 miljoonaa seuraajaa) kuuluu tietenkin ykkösiin maailman parantamisen mielikuvavaikuttamisessa. Toimintaan tarvitaan resursseja tukijoilta laajasti, joten on syytä vedota voimakkaasti paitsi ajatteluun, myös inhimillisyyteen ja tunteisiin. Se tapahtuu esimerkiksi lasten elinoloja ja todellisuutta konkreettisesti esiin tuomalla.

MLL (8 889 seuraajaa) hyödyntää YLE:n uutista koulurauhan julistamisesta. Otsikossa sitaatti lapsen suusta pysäyttää ja se sopi hyvin myös tweetin tekstiksi.

Kantaaottavat, julistavat, argumentoivat

Tässä ryhmässä twiitti on julistavan tai ainakin vahvasti kantaa ottavan sävyinen. ”Jokin on jotain”. Näiden keskustelujen takana ovat usein poliitikot. Aihetunnisteita käytetään runsaasti.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila (3283 seuraajaa) yhdistää seitsemää aihetunnistetta oman toimintansa ydinviestiä toistaen: aikuisen vastuuta lapsen oikeuksista.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö (47 800 seuraajaa) näkee, että kerjuukiellon haluaminen on yhtä kuin köyhyyden näkeminen rikollisena. Keskustelu käynnistyi vilkkaana.

Inhimillisiä uutisia on RAY:n rahoittama media 800 järjestön näkyvyyden parantamiseksi (3213 seuraajaa). Omaa juttutuotantoa vahvistetaan some-näkyvyydellä.

Puhetta niiden puolesta, jotka eivät saa ääntään kuuluviin

Ikäote-hankkeella on vain 263 seuraajaa, mutta he taitavat olla sitäkin aktiivisempia sosiaalisen median käyttäjiä.

Kimmo Rasila, uusperheen isä ja yrittäjä päihdepuolen avokuntoutuspalveluissa (2 070 seuraajaa) tuo esiin läheisen tai ammattilaisen kokemusta silloin, kun ihminen menetetään päihteille.

Myös THL:n (1 032 seuraajaa) tilastotiedon avulla voidaan tuoda esiin kokemuksia tilanteista, joissa elämänlaatu ei aina ole parhainta mahdollista.

Keskustelun aloituksia ja ota kantaa -pyyntöjä

Tackling Inequalities in Time of Austerity -hanke (293 seuraajaa) aloitti keskustelun siitä, mitä toimeentulotuen siirtyminen Kelaan oikeastaan sosiaalipoliittisesti merkitsee. 

Muistiliitto (2416 seuraajaa) kerää tietoa kokemuksista pyytämällä lukijoiden kertomuksia.

Uutisointia yhteiskunnan tilasta

Ensi- ja turvakotien liitto (2 933 seuraajaa) viittaa twiitissään kuvalliseen HS:n juttuun, jossa kerrotaan, että turvakotipaikoista perheväkivaltaa kärsineille on pulaa, mutta rahoitus on ratkeamassa.

Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti (2,279 seuraajaa) uutisoi sote-uudistusta rahoitusnäkökulmasta.

”Kukas kissan hännän nostaa” eli uutisointia omasta toiminnasta

 Jyväskylän kaupunki (2 060 seuraajaa) kertoo Hyvinvointikioskista.

Vanhustyön keskusliiton Seniorisurf-hanke (652 seuraajaa) twiittaa hauskalla kuvalla kampanjaansa edistäen. 

Mikä näistä on sinun suosikkitwiittisi? Millainen tyylilaji puhuttelee parhaiten? Mihin tarkoitukseen kukin tyylilaji oikein sopii? Keskustellaan!